Uni

Tuntemattomassa kaupungissa
kaukana kotoa
Missä
Sillä ei ole merkitystä

Eksyn kaduilla
Kadotan ystäväni
Ovat kai jo satamassa
Matkalla kotiin
Kauas

En tiedä
tahdonko mukaan
Laiva jättää minut pian

Kävelen yössä
Tapaan ihmisiä
joiden luulin jo hävinneen
Pyytävät minut mukaansa
Sanovat
Ehdit lähteä myöhemmin

Istun huoneessa
hämärässä
lämpimässä
Vieressäni joku kaunis
En tunne häntä
Muistan silti
Tunnen huolta
Tahtoisin vain rakastaa

Joku soittaa kaunista musiikkia
se rauhoittaa
Nukahdan
En pelkää

Näen unta
uppoavasta veneestä
En osaa uida
Rannalla
Ihmiset kääntävät katseensa pois
Minua ei ole
Ei heidän maailmassaan

Kun herään
Ymmärrän
mitä minusta on tullut

Tunnustus

Aina kun näen sinut
vihaan olematonta
Yritän rakastaa
silti tunnen inhoa

Olen niin vihainen
itselleni

Minun ei pitäisi
kuluttaa voimiani tähän

Olen aina ollut heikko
Olen aina pelännyt kipua

Piiloudun kovia ääniä

Sieluni vaurioituu niin helposti
Luulen ainakin
Pelkään ettei se enää korjaannu


Tunteet ovat jo vaurioituneet
Hävinneet

Pimeässä
Hirviöt suutelevat minua

Ajan itseäni takaa

Jos löydän sinut
Teen kaikista ympärilläsi sairaita
Tuon hirviöt luoksesi

---

"Anteeksi sinulle jota vihasin...
Näin sinussa vain itseni..."

Matkakertomus

Alussa
Löysin itseni

Kävin pohjoisessa
Tulin takaisin
ei mihinkään

Jatkoin harhailua
etelässä

Olin vahva
Pehmenin

Löysin rakkauden
Menetin
Ymmärsin

Kadotin
sen mitä sanotaan elämäksi
kaiken materian
Ymmärsin uudelleen

Kokeilin kaikkea
Rakensin
Hajotin
Menetin mieleni
menetin tunteen

Lopussa

Haluan palata
pohjoiseen
rauhaan
hiljaisuuteen
kylmyyteen